perjantai 21. joulukuuta 2012

Loppuvuoden rauhaa

Niin päättyy tämäkin työvuosi huomiseen jouluiluun koulussa. Alkaa loma, jonka aikana sulatellaan herkkujen ohella kaikkia syksyn vauhdikkaita käänteitä ja kerätään voimia tulevaan kevääseen.

Luottamuspaikkaneuvotteluissa on edelleenkin hiomista, joten ihan varmoja aiemmin mainostetut paikat eivät ehkä ole, mutta toki ne tammikuun puolella vihdoin selviävät. Tuolloin alkaa myös virallisesti Keravan Vihreiden puheenjohtajuuteni. Otettiin tosin hieman ennakkoa, ja kokoonnuttiin tällä viikolla glögin ääreen uuden hallituksen kanssa miettimään KerVin tehtäväjakoa, viestintää  ja tulevia tapahtumia.

Mutta niistä ja valtuustoryhmän seikkailuista lisää ensi vuonna. Nyt on aika levon ja läheisten, kirjapinojen ja musavirtojen, suklaavuorien ja viinikarahvien, loman ja letkeyden.
Hauskaa joulua ja rytinällä ensi vuoteen!

maanantai 17. joulukuuta 2012

Paikkoja jaettu

Olipa kutkuttavaa. Paikkaneuvottelut etenivät eilen ryhmän sisällä vaiheeseen, jossa paikkoja jaettiin esitettyjen ykkös-, kakkos-, ja kolmostoiveiden mukaan. Vaakakupissa painaa luonnollisesti eniten saatu äänimäärä, kokemus ja pätevyys sekä toive. Ja nainen on nainen ja mies mies, eli tasa-arvon ja ryhmän sukupuolijakauman mukaan myös kuljetaan koko kaupungin luottamuspaikkojen suhteen.

Lisäjännitystä herätti erityisesti toivottu äänestys tiettyjen paikkojen jaosta sukupuolen mukaan. Tai emmehän me sitä yksin päätä, mutta kävimme viitteellistä äänestystä siitä, haluaisimmeko muuttaa joidenkin paikkojen sukupuolia eli nainen mieheksi jne. Kuvasta näkyy, kuinka jännäksi meni. Lopulta muiden puolueiden ryhmissä ei kuitenkaan olisi edes ollut intoa asioita enää muuttaa, joten jäimme suurilta linjoilta esitettyihin ehdotuksiin ilman muutoksia. Kiitos siis hyvästä alkutyöstä porukalle.


Kokous sujui kovin hyvin ja keskustelevasti, vaikkakin aina pettymyksiä tulee. Itse haikailin luonollisesti kovasti Kasvon (kasvatus- ja opetuslautakunnan) paikkaa, mutten niin paljon, että olisin mieheksi muuttunut. Hanna ja Eero jatkavat Kasvossa, ja minä pääsen Heikin kanssa varajäsenenä mukaan menoon. Tämä on meni tietenkin kaiken taiteen sääntöjen mukaisesti, eli paikoilla on parasta porukkaa.

Kasvon varajäsenyyden lisäksi minua ehdotetaan Keudan hallitukseen, sekä Eevan kanssa jaetulle paikalle konsernijaostoon. Mutta huh, ei vieläkään urheiltä neuvottelijoilta hommat loppuneet, sillä edessä ovat vielä muun muassa strategiaryhmät. Ensi vuoden puolelle siis menee.

lauantai 15. joulukuuta 2012

Vihreä yhdistys toimii

Vietän paraikaa päivää Vision järjestämässä järjestökoulutuksessa. Mahtavaa keskustelua ja ajatuksia siitä, millaista viestintää tämän päivän Suomessa voisi järjestötasolla harjoittaa. Hyvät käytänteet saattavat muuttua vauhdilla muun muassa sosiaalisen median koukeroissa ja esimerkiksi yhdistyksen jäsenistö saattaa olla kovinkin erilaista mediakuluttajaa.

Loistava tilaisuus saada uusia vinkkejä ja jakaa omia toimivia juttuja. Seuraavaksi pidetäänkin ideariihi KerVin kesken ja mietitään, miten meidän yhdistys saadaan vuoden alussa entistä paremmaksi.

Kertokaa tekin kaikki blogissa tai FB-sivulla kävijät, millainen yhdistys teidän mielestänne toimii parhaiten. Tehdäään Keravan Vihreistä sellainen.

torstai 6. joulukuuta 2012

Paikkaneuvotteluiden olematon avoimuus

Olen jo kotvan aikaa ihmetellyt, kuinka salamyhkäisesti paikkaneuvotteluita hoidetaan. On kaikkien tiedossa alunperin, mitä paikkoja on tarjolla, mutta sen jälkeen hiljaisuus laskeutuu neuvotteluiden ylle. Jotain vihiä kansa saa siitä, mille puolueelle mikäkin paikka saattaa mennä, ei muuta. Siinä meillä on avointa politiikkaa, hah. Niin tyhjentävän puheenvuoron asiasta käytti helsinkiläinen uusi valtuutettu Leo Stranius aiemmin tällä viikolla, ettei siihen voi kuin yhtyä.

Huuleni ovat siis sinetöidyt, enkä minäkään kaikkea tiedä, mutta tilanne ehdolla olleiden suhteen on tällä erää Keravalla seuraava. Olkaa huoleti, seuraava jakso ei sisällä laittomia juonipaljastuksia:

1) Kaikki ilmaisivat heti vaalien jälkeen kiinnostuksensa eri lautakuntiin ja valmisteleviin strategiaryhmiin.

2) Näiden pohjalta neuvottelijamme (4) väänsivät iltatolkulla muiden puolueiden kanssa, ja paikat jaettiin suhteellisen systeemin mukaan, vaikka pisteytysjärjestelmästä eli Espoon mallista olikin jo aiemmin puhuttu. Suhteellisessa paikkajaossa esim. pieniin "samanarvoisiin" strategiaryhmiin eivät pienet puolueet saa usein yhtään edustajaa, vaan isot ryhmät jyräävät. Pisteytysjärjestelmässä kaikille paikoille olisi sovittu niiden arvon mukainen pistemäärä (eli kuin hinta), ja puolueella olisi kokonsa mukainen tietty määrä pisteitä (kuin rahaa), joilla paikkoja voi esittää hankittavaksi. Erittäin hyvä malli, enkä tajua miksei suorastaan pakollinen kaikkialla.

3) Uusin käänne neuvotteluissa olivat sukupuolikiintiöt, joiden pohjalta voimme esittää lopullisia toiveitamme. Toisin sanoen: Jos vihreille on neuvoteltu kaksi paikkaa lautakuntaan A, ja yksi + puheenjohtajuus lautakuntaan B, saattaa olla, että paikat on jo meille merkitty nainen + mies. Kohta pääsemme ehkä esittämään ne viimeiset toiveemme, mutta yhä pienemmäksi käy mahdollisten kohteiden määrä. Kiinnostavaa ja varsin haastavaa.

Muita terveisiä: Uudenmaan piirinhallituksen kokouksessa oli kovaa kiinnostusta  hallituspaikoista , ja vaalit poikivat minullekin varapaikan.

Työpaikan pikkujouluissa pidettiin äänestys, jossa palkittiin vuoden värikkäin. Kiitos kaikesta kannustuksesta ja loistotyöyhteisöstä Tyly.


Mitä ihaninta itsenäisyyspäivää kaikille! Skoolaan 95-vuotiaalle Suomelle, ja menen katsomaan ihanaa First Aid Kitiä.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Talvi tuli, huh.


Pahoittelumme eilisen glögitapahtuman peruuntumisesta. Pelkäsimme teltan lentävän myrskyssä taivaan tuuliin, eikä rauhaisesta rupattelutuokiosta lämpimän juoman ja piparkakkujen äärellä ollut toivoakaan. Tarjoamme hyvää mieltä paremmalla onnella pian.

Tänään apteekkireissulla lapset kirmasivat kävelykadun lumikinoksiin ja käväisimme myös Vasemmistoliiton porukkaa heidän kiitosteltallaan moikkaamassa ja vaihtamassa neuvottelukuulumisia. Paluumatkalla Keravan seurakunta halusi ojentaa meille hautakynttilän, ja mikä mieluisa yllätys. Kynttilä oli lyhtyyn laitettava ekologinen vaihtoehto muovisten kertakäyttökynttilöiden sijaan. Näin hieno teko hautausmaan jätemäärien vähentämiseksi. En tosin tiedä, mistä näitä saa, mutta ottakaamme selvää.


torstai 29. marraskuuta 2012

Glögille neuvotteluiden keskellä

Valtuuston ja lautakuntien paikoista käytävät neuvottelut alkavat olla suurilta linjoiltaan ohi. Paikkoja saatiin aikalailla odotetun mukaisesti, olemmehan kuitenkin kaupungin kolmenneksi mahtavin puolue, vaikkemme liian suuri olekaan. Näillä vaalituloksilla meille kertyi kaksi paikkaa kaupunginhallitukseen ja suurimmista lautakunnista (sosiaali- ja terveyslautakunta sekä kasvatus- ja opetuslautakunta) saimme myös kummastakin kaksi paikkaa. Erityisen mukavaa on tietysti se, että vuonna 2013 alkavan ja suuren vapaa-ajan lautakunnan eli vaparin puheenjohtajuus neuvoteltiin vihreille. Tuohon lautakuntaanhan on sisällytetty tällä hetkellä toimivat sivistys-, nuoriso- ja liikuntalautakunnat.

Huomenna vielä kiitellään vaaleista ja fiilistellään vähän joulun tuloa. Tervetuloa maistelemaan glögiä ja pipareita postin eteen klo 17-19!


lauantai 24. marraskuuta 2012

Puheenjohtajan avoin lauantai


Oi, mikä hetki. Koko kämppä kierrätetty tyhjäksi paperista, pahvista, metallista ja lasista, silmätulehduksesta toipuvat lapset saatu päiväunille, ja päiväkahvin seurana saattelin juuri loppuun Jonathan Franzenin kirjan Muutoksia. Mainio teos, suosittelen.

Uskomatonta tässä hetkessä on rauha. Kiire on ollut aivan uskomaton, mutta sen sekaan on mahtunut kerrassaan upeita juttuja. Erittäin onnistuneita vaalibileitä edeltävässä KerVin syyskokouksessa saatiin aikaan upea uusi hallitus ja sain mitä mukavimman kunnian astua puheenjohtajan pallille. Kiitos kunniasta ja luottamuksesta. Meillä on niin hienoa jengiä, että teen tämän tosi mielelläni. Ja tervetuloa mukaan kaikki uudetkin!

Seuraan paraikaa netissä Vihreiden puoluevaltuuskunnan livelähetystä, ja olen jälleen kerran pakahtua siitä tunteesta, kuinka helpolla tieto on jaettavissa ja saavutettavissa, jos niin vain halutaan. Hyvin pienellä teknisellä toteutuksella (esim. tässä yksi kamera kuvaa puheenvuorot, jotka jaetaan livenä nettiin, ilmaisesti luonnollisesti).  Ja kuka tahansa webin äärellä pääsee tilaisuutta seuraamaan. Love it.

Keskustelua avoimuudesta olemme käyneet myös Keravalla KerVin facebook-ryhmässä. Kaivataan yhä enemmän julkista tietoa prosessien etenemisestä ja päätösten valmistelusta, mutta toisaalta tietyt keskeneräiset asiat on pidettävä vielä valmistelevan piirin keskuudessa. Oma lukunsa ovat tietenkin myös luontevat foorumit tunteidenpurkauksiin, vähän kuin terapian muodossa, niin ettei ihan kaikkia poliittisten kuvioiden tunnemyrskyjä tarvitse kotiväen niskaan purkaa. 

Kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa on selvitettävä, kuinka pitkälle keskeneräisen tiedon jakaminen julkisuuteen on mahdollista ja laillista. Lisäksi on tärkeää saada käyttöön helposti löydettävä foorumi, johon myös kirjoittajien on helppo tietoa jakaa. Avoimuuden tieltä pitää raivata oikeat ja kuvitellut hankaluudet, ja jo paranee demokratia.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Viikko Talvivaaraa

Viikon verran päässä opetusuudistusten, verkkokurssien, omien koulutusten ja uhmakkaiden lasten keskellä kaihersi Talvivaaran tila. Vihreitä päättäjiä moitittiin ehdittiin moittia saamattomuudesta, vaikka päätöksentekohan tässä ei kiikastanutkaan. Nopeammin olisi toki voitu reagoida ja lausuntoja antaa napakammin, se myönnettäköön.

Upeaa oli kuitenkin se, miten tilanteeseen tartuttiin yhteisöllisesti ja varsin aktiivisesti. Muun muassa vihreää porukkaa lähti Talvivaaraan mielenosoituksen tueksi aina Helsingistä asti. Aktivismi ei siis tyssähtänyt vain nettiadresseiksi ja facebook-parjaamiseksi. Paikalla ollut Johanna Sumuvuori kiteyttää videossa hyvin sen, mistä perusasiasta on tässäkin tapauksessa kysymys, jo kuntatasolla. Ympäristö jää lähes aina alakynteen.

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Arvonnan tulos

Kansanvalta sai siis juuri äsken erikoisen huipentuman, ja ensimmäisen varavaltuutetun paikka meni arvonnassa samoilla äänimäärillä siunatulle Eeva Kaupille. Toki tuo harmittaa, kun äänimäärä oli pistettä vaille varsinaisen paikan. Hyvää tässä kuitenkin on esimerkiksi se, ettei arvonta tällä kertaa osunut siihen varsinaiseen valtuustopaikkaan, kuten neljä vuotta sitten. Mutta jälleen kerran, jokainen annettu ääni ratkaisee. Löpinät pois, kansa ja arpa ovat puhuneet. Nyt ryhdytään hommiin. 

Vihreillä on edessä pian koulutusta valtuustotoimintaan ja Keravalla erityisesti lautakuntatyöskentelyyn perehtymistä. Odotella vaan, että muut puolueet saavat rivinsä neuvottelukuntoon. Ja on meillä luottamuspaikkojen jako vartoessa suunnitteilla iloiset vaalibileetkin.

Itse lisäksi hehkuttelin tänään ideaa talvisesta vaaliteltasta, ikään kuin siellä ei olisi jo paleltu toistaiseksi tarpeeksi. Olemme nimittäin saaneet kovasti kehuja siitä, että  Keravan Vihreät olivat näkyvästi mukana vaalikampanjoinnissa, ja tätä aktiivisuutta on nyt hyvä pitää yllä. Avointa ja toimivaa kaupunkiahan me haluamme, vaikka pimeä talvi jo vaanii.

Julkiset kaupungin palvelut ja niiden vaikeselkoisuus sekä huone päivittämien ovat viime päivinä puhuttaneet. Moni asia saattaa löytyä, jos tarpeeksi kiinnostaa, mutta kuinka moni lopulta osaa hakea? Minä muuten löysin vasta sivun, jossa voin tutkia nykyisiä luottamushenkilöitä. Aika kiva. Tästedes aion tutustua kuntasivuun entistä huolellisemmin, sillä sieltähän saattaa oikeastikin löytää enemmänkin käyttökelpoistakin.


maanantai 29. lokakuuta 2012

Startti avoimeen politiikkaan

Kyllä tässä nyt on leijuttu innosta jo vuorokausi. Huhhahhei. Äänimäärä vielä tarkastetaan ja jos tulos pitää kutinsa, ekan varavaltuutetun äänimäärän saaneiden  (= minun ja Eevan) kesken pitää vielä arpoakin. Arvonta on ihan tylsää  näin demokratian nimissä, mutta eihän siihen muutakaan keinoa ole. Tässä nyt saadaan oikea oppikirjaesimerkki siitä, kuinka yksi ääni ratkaisee. Yhtä kaikki, hienosti tää meni.

Erityiskiitoksen ansaitsevat kaikki minua Facebookissa kannustaneet ystäväni, jotka tsemppaisvat koko syksyn ja eritysesti eilisillan. Jos teidät olisin saanut Keravalle äänestämään, musta olisi saattanut tulla suorastaan Keravan keisarinna, niin oli upeat ja isot joukot mukana. Vielä kerran siis kiitos tässä niin äänestäjille ja "voi kun mä en voi sua täältä käsin äänestää" -tukijoukoille. Olen todella otettu.

Asiaan ja avoimuuteen. Mitenkäs tämä homma nyt siis lähtee käyntiin?

Tänään oli jo ensimmäinen tapaaminen vihreiden valtuustoryhmän jäsenten ja varavaltuutettujen kanssa. Kaikki eivät paikalle päässeet, mutta homma lähti jo muitta mutkitta käyntiin. Edessä ovat tiukat neuvottelut siitä, kuka ja mihin lautakunta- ja jaostopaikkoihin pääsee. Tarjolla on sosiaali- ja terveyslautakuntaa, kaupunkikehitysjaostoa, kasvatus- ja opetuslautakuntaa, konsernijaostoa, kuntayhtymää, rakennuslautakuntaa ja niin edelleen. Kaikesta en edes vielä tajua, mitä siellä tehdään.

Kukin puolue asettaa neuvotteluryhmän, joka lähtee joskus pitkiäkin neuvotteluja paikkojen täyttämisestä pitämään. Meillä tuo porukka syntyi tuosta vaan ja siis nyt vaan odotellaan neuvottelujen alkua. Sitä odotellessa voimme esittää toiveita, kuka mitäkin harrastaa ja mihinkin lautakuntaan haluaa. Se, miten kuhunkin lautakuntaan sitten lopulta pääsee, onkin toinen juttu.


ISO kiitos

Vau, mikä jännitysnäytelmä. Viimeiseen asti mittelöitiin viimeisestä lisäpaikasta perussuomalaisten kanssa ja upeaa kyllä, se paikka saatiin. Seitsemän vihreää valtuustopaikkaa kääntyi kahdeksaksi. Harmittavaa toki on Keravan heikko (55,9) äänestysprosentti.

Itse olen ollut verrattain uutena paikkakuntalaisena ja täysin uutena keravalaisena poliittisena toimijana revetä liitoksistani koko illan, sillä jo ennakkoäänimäärä kipusi yli ennakkoarvion. Lopullinen äänimäärä oli hieno 88. Tarkastuslaskenta toki on edessä ja nöyränä kuunneltavana, sillä viimeinen läpipäässyt ehdokkaamme sai 89 ääntä, ja ekalla varasijalla, 88 äänellä, meitä on kaksi. Huh.

Kaiken kaikkiaan edelleen jaksan toitottaa, että meillä on huikean hyvää porukkaa ja sisään saatiin rytinällä muun muassa loistava nuori ääni Anna Evilä. Yhteinen kampanja mahtavan porukan kanssa oli todella antoisaa, enkä voi muuta kuin isosti hymyillen kiittää loistovihreitä tästä matkasta ja äänestäjiä uljaasta äänimäärästä. Jeee!


lauantai 27. lokakuuta 2012

Yhteistä mietittävää on

Lopussa ollaan... vai alussa?

Olen iloinen saadessani asua Keravalla, sillä uskon tämän kaupungin potentiaaliin. Moni kuntalainen on kampanjan aikana kertonut toiveistaan pienen kotikaupunkimme elävöittämiseen. Siihen meillä on hyvät mahdollisuudet. Kaiken kaikkiaan myös vaalien jälkeen on niin valtuutettujen kuin muiden poliittisten ryhmien tehtävänä kuunnella kuntalaista. Kuntalainen: vaadi päättäjiltä sekä avoimuutta että toimintaa!




Videota tehdessäni mietin kampanjatyötä ja tulevaisuuden projekteja meidän koko porukan nimissä. Tulin (taas) siihen tulokseen, että aivan parhaaseen seuraan olen päässyt. Keravan vihreä joukko on todella monipuolista ja osaavaa väkeä, ja  tällä kertaa äänestäminen on helppoa ainoastaan oman ehdokkuuden takia. Kaikilla muilla kuin kandidaateilla ja heidän perheellään valinta voi olla kovin vaikea.

OAJ:n puheenjohtaja kehotti Opettaja-lehden pääkirjoituksessa äänestämään tuleviin poliittisiin koitoksiin rohkeita ja voimakastahtoisia ihmisiä, jotka tuntevat koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kysymykset.   Vaikkei koulutus olisikaan kuntalaisen tärkeiden asioiden kärkisijalla, on hyvä muistaa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn kiistaton helpotus kunnan kassaan. Toiminta ajoissa tulee aina halvemmaksi  kuin vaurioiden "korjaaminen" jälkikäteen.

Mitäs muuta olen tuuminut? Sote-uudistus olisi saatava vihreiden linjausten mukaan ennaltaehkäisevään suuntaan, kuntaliitoksista tarvitaan vielä keskustelua, ydinvoima on historiaa, terveyskeskusmaksut saa poistaa, uimahallin voi korjata pienemminkin, yksityispalvelut kunnalle eivät ole kestävää kehitystä, mutta esimerkiksi päivähoidon ostopalveluista on paljon hyvää kokemusta, Kurkelan koulu pitää rakentaa heti ja sitä ennen järjestää ahtaisiin tiloihin paviljonkitilat pihalle, ryhmäkokoja on pienennettävä, opettajan ja oppilaiden työrauha tulee turvata, kaupunkia on elävöitettävä, byrokratiaa vähennettävä, avoimuutta päätöksentekoprosesseihin lisättävä ja niin edelleen. 

Tässä muutama asia, joista olen viime aikoina päässyt puhumaan. On ollut upeaa kohdata näin paljon keravalaisia, jotka ovat olleet kiinnostuneita yhteisten asioiden etenemisestä. Vielä ehtii kysellä ja haastaa, täällä tai facebookissa. Oma ehdokas löytyy varmasti. Sitten vaan oikeaan paikkaan äänestämään

Ai että on jännää, kuinka Keravalla käy.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Loppukirinen vaalivideo

Tänään ei ollut kouluopetusta, joten päätin ottaa videomainonna kotivoimin haltuun. Keskiviikkona kesäisessä maisemassa videoimani höpötys olikin aivan yhtä ja samaa. Totta kai kaikki pitävät huolta lapsista ja koulutuksesta, vanhuksista jne, ja siksipä poistin puheen asiasta, yksityiskohdat ja vaaliohjeman. Sitähän voi lueskella vaikka täältä.

Videosta syntyi siis ehdokkaan 42 henkilökuva ja pieni katsaus Keravalle. Ja onhan siinä oman bändin musaakin.

Mahtavaa viikonloppua kaikille. Löytäkää hyvä ehdokas.

torstai 25. lokakuuta 2012

Lähidemokratiaa metsistä


Vihreiden viime viikon kaupunkisuunnitteluillassa pohdittiin jälleen Keravan alati hupenevien viheralueiden kohtaloa. Maata kunnassamme on, mutta se ei kaikkialla rakennettavaksi sovi. Vihreiden poliitikkojen huolenaiheena onkin pienten lähimetsien ja puistikkojen hakkaaminen ja kaavoittaminen. Taannoin vihreät tekivät onneksi asian parantamiseksi valtuustoaloitteen.

Moni mitättömänkin kokoinen viheralue voi olla kuntalaiselle sangen tärkeä. Lapset tarvitsevat lähimetsiä, autottomat, liikuntarajoitteiset ja vanhukset haluavat päästä helposti luonnon huomaan, kaupunki tarvitsee hengityspaikkoja, luonnollisia ja rakennettuja vihreitä tiloja.

Virkamiehet laativat suunnitelmia, mutta tosiasiassa viheralueiden oikeasta ja ajantasaisesta käytöstä tietää parhaiten aina itse käyttäjä. Joensuussa on muun muassa vastikään avattu kuntalaisille nettipohjainen karttakysely, jonka avulla voidaan selvittää, kuinka paljon ja mihin kaupungin viheralueita hyödynnetään. Tämä on oivallinen malli toteuttaa lähidemokratiaa ja saada kuntalaiset osallistumaan päätöksentekoprosesseihin.

Avoimessa ja toimivassa kunnassa jokainen saa vaikuttaa, ja teknologia tarjoaa tähän sangen hyvät välineet. Tärkeää on toki myös muistaa, että kyselyt lunastavat itsensä vasta silloin, kun niiden tuloksilla on todellista vaikutusta päätöksiin. Muussa tapauksessa rahaa kuluu hukkaan, ja kansa kokee vaikuttamismahdollisuuksiensa olevan mitättömiä. Siihen ei millään kunnalla pitäisi olla varaa.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Tervetuloa, tämä on demokratiaa

Mietin tuossa fillaritempauksen keskellä mainoksia jakaessani demokratian ihmettä ja hankaluutta. Jostain kumman syystä moni tässäkin maassa demokratiaa, tasa-arvoa ja asioiden kehittämistä toivova hermostuu vaalien alla täysin. Halutaan omat toiveet kuuluviin, mutta asioiden eteenpäin vieminen pitäisi olla hiljaista ja tehokasta hommaa.  Ärsyynnytään kovasti esimerkikisi vaalikampanjoinnista, mutta silti kaiken pitäisi edetä, kuin jollain yliluonnollisella voimalla itsestään.

Tuskin kukaan tämänkään blogin lukija politikoinnista hermostuu, mutta kaduilla heitä riittää. Kellekään ei väkisin mitään tyrkytetä, eikä ketään käännytetä, vaan tarjotaan omaa vaihtoehtoa ja osaamista. Näytetään, keitä me olemme ja kenen joukoissa seisomme. Siellä toreilla esitteitä jakavat ihmiset, joiden joukkoon kuka tahansa on tervetullut.

Uskonpa, että niin kauan kuin meillä on vaalikampanjoinnista hermostuvia ihmisiä, on demokratian ja yhteisten asioiden ajamisen aatetta jaettava hymyssä suin. Niin kauan kuin asioista pidetään meteliä ja niitä otetaan esille, on kaikkien vaikutusmahdollisuus olemassa. Avoimessa kunnassa voidaan varmasti paremmin. Suu auki nyt!

PS. Katso kuinka hyvin Keravan Vihreät ovat ilmoittaneet vaalirahoituksensa!

maanantai 22. lokakuuta 2012

Maahanmuuttajan tuki äänestyksessä


Viikonloppu meni käännöstöiden parissa, vaaliteltalla ja lasten synttärikakkuähkyssä. Ja jos rehellsisiä ollaan, istun nyt sosiaalisen median pedagogi -koulutuksessa, mutta osaan jo opetettavan asian (Blogger), niin voin pienen hetken lintsata ja keskittyä vaalitouhuun. 

Viimeinen vaaliviikko alkaa, ja tuntuu, että vasta ollaan vauhtiin pääsemässä. Viimeisin mieltäni askarruttanut asia on maahanmuuttajien äänestämistietous.

Maahanmuuttajat tarvitsevat tietoa jo niin valtion ja kunnan päätösrakenteesta, ehdokkaaksi asettumisesta, sopivan ehdokkaan valitsemisesta ja tässä vaiheessa luonnollisesti siitä, miten käytännössä äänestetään. Keravalla sosiaaliohjaaja Virve Lintulan ystävällisesti toimittaman tiedon mukaan maahanmuuttajat toki saavat muun muassa Tervetuloa Suomeen -paketin, jossa mainitaan äänestämismahdollisuudesta. Projektityöntekijä Loan Thi Tran Louhelan Setlementin monikulttuurisesta Ringistä muistutti minua kuitenkin 12.10 järjestetystä vaalipaneelista, joka tosin tapahtui Järvenpään puolella. Tietoa konkreettisesta äänestämistapahtumasta - ajasta, paikasta, oikeudesta - kokemukseni mukaan kuitenkin tarvitaan myös kunnan sisällä. 

Mahdollisuutena olisi järjestää infoa äänestämisestä, mutta tähän ei tilaisuutta enää löytyne. Hankalaksi tilanteen tekee se, ettei kaupungin toimitiloissa, kuten toimintakeskus Topaasissa, saa jakaa vaaliesitteitä.

Lisätietoja eri kielillä saa toki netistä, mutta ehdokkaiden kohtaaminen olisi varmempi tapa saada myös ulkomaalaistaustaiset kuntalaiset vaaliuurnille. Mihin siis mennä?

lauantai 20. lokakuuta 2012

Sirkushuveja

Torstain tapaaminen poiki kovasti intoa järjestää keskustaan niin nakkikioskeja ja muita yrityksiä kuin kuntalaisten omia happeningeja rennommalla kädellä ja vähemmällä byrokratialla. Ei siis enää hiljaisia katuja vaan elävää kaupunkia yhteisöllisesti ja eri ikäisille.

Tämän päivän vaalikadun köydenvetotempaus (jossa vihreät kyllä rökitettiin pahasti...) sai taas puolestaan ajattelemaan eri puolueiden välistä yhteistyötä muulloinkin kuin vaalien alla. Miten olisi kaikkien puolueiden yhdessä järjestämä pop-up-kahvila, musafestari tai taidenäyttely, jonka pointtina olisi vain tuottaa elämää kaupunkilaisille ilman sen kummempaa äänien kalastelua. Jos kerran kaikkien tavoitteena on parantaa kuntaamme, miksei sitä voisi tehdä ihan esimerkin kautta ilman agendaa?

perjantai 19. lokakuuta 2012

Uusi ehdokas vai vanha konkari?

Ainoa syy epäröidä ehdokkaaksi lähtöä oli epäusko siitä, että äänestäjiä kuntavaaleissa riittäisi sellaiselle, jonka elämänpiiri ei ole ainoastaan omassa kotikunnassa. Olen muuttanut Keravalle viisi vuotta sitten ja töitäkin teen pääosin Helsingissä. Vihreät veivät kuitenkin mukaansa ja pääsin pian aitiopaikalle ottamaan asioista selvää ja jopa vaikuttamaan. Ehdokkaaksi lähteminen oli kuin julkista ryhdistäytymistä sille sisäiselle päätökselle, että haluan tehdä kotikaupungille enemmän.

Päivällä osui silmään oivallinen uutinen uuden ja vanhan ehdokkaan valinnasta. On kenties selvää, että jos ehdokas on edellisellä kierroksella osoittanut hyvää työtä, voi valinta olla tälläkin kertaa sama. Tosin tilanteet ja ihmiset muuttuvat ja mikä tärkeintä, politiikassa on kyse yhteistyöstä. Vaikka kuinka hyvä poliitikko ei yksinään hyvää saa aikaan. Siis yhteistyötaitoja kysytään.

Nyt haastankin kaikki sopivaa ehdokasta miettivät punnitsemaan tarkoin, millaisilla tämän päivän yhteistyötaidoilla me kaikki potentiaaliset kymmenen hyvää ja kaunista lupaavat kuntavaaliehdokkaat olemme varustettuja. Tutustukaa kandidaatteihin, ja toki meidän arvoihimme ja vaaliohjelmiimme, kysykää meiltä mielipiteitä ja haastakaa, mutta ennen kaikkea: selvittäkää, miten suoraselkäisesti ja samalla joustavasti ehdokas luovii eri ihmisten kanssa hankalissakin tilanteissa, miten monipuolinen on hänen taustansa, aatteensa ja tukijoukkonsa, löytyykö tarvittaessa joustoa vai heilahtelevatko mielipiteet tuuliviirin lailla.

Vihreillä avoimuus on yksi tärkeimpiä teemoja. Enpä paremmasta tiedä. Kysy siis mitä vaan.

torstai 18. lokakuuta 2012

Kuumaa pedagogiikkaa


Päivään mahtui lasten leffatilaisuuden ja perhekyläilyn lisäksi muun muassa klo 6.30 aloitettu flaijereiden jako asemalla, erittäin antoisa keskustelu Keravan opettajakunnan tieto- ja viestintäteknologisesta osaamisesta ja koulutuksesta, sekä iltatilaisuus kaupunkirakentamisen ja –tapahtumien kehittämisestä.

Lounaskeskustelu KUUMA-kuntien tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena -kehittämishankkeen kuntakoordinaattorina Keravalla toimivan Mikko Sivusen kanssa oli lyömätön. Aika toki loppui auttamattomasti kesken, sillä keskustelu versosi niin vaihtoehtoisen ja heikkojen oppilaiden opetuksen kuin syvempien pedagogisten tavoitteiden välillä. Mikä on tulevaisuuden arjen taitojen tarve ja mihin opettajat ovat valmiita panostamaan tai omaa ainettaan ”uhraamaan”? Tarpeellista, keskitettyä ja ajantasaista koulutusta on, mutta suostuuko koulujohto maksamaan sijaiskulut? Ja jos rahaa sijaisiin ei liikene, jääkö koulutusta kaipaava opettaja  mieluummin kouluun hoitamaan perustehtävää? Nyt on isot asiat kyseessä, sillä museoina kouluja ei saisi enää pitää.

Vaalien alla muistetaan ensisijaisesti pieniä ja apua tarvitsevia, mutta en halua kenenkään unohtavan sitä faktaa, että meidän(kin) maamme tarvitsee hyvinvoinnin turvaamiseksi myös erilaisia ja laadukkaita osaajia. Opettajien koulutus ja kuntien panostus asiaan tulee olla koko koulutuspolun halkoma kokonaisuus. Edistyminen ei saa jäädä pelkästään harvojen ja itse asiaan vihkiytyneiden upeiksi projekteiksi, eikä toisaalta tieto- ja viestintäteknologian itsearvottamiseksi, vaan on elettävä ajassa. Jopa mieluummin vähän edellä sitä.

Yhteistä tilojen käyttöä

Lasten kulttuuritapahtuma Kimppa Keravalla käynnistyi tänään. Tarjolla elokuvaa, konserttia ja työpajaa monen ikäisille.

Aamuisen esitteiden jaon jälkeen meidänkin koko perheen päivän starttasi elokuvakimara Keravan lukiolla. Paikalla oli päivähoitoryhmiä ja perheitä. Ilahduttavaa tällaisessa on erityisesti muuten tyhjänä seisovien tilojen hyödyllinen käyttö. Keravan lukiolle pääsee helposti kävellenkin, auditorio sopii mainiosti pienillekin katsojille (esimerkiksi vessat on lähellä) ja isossa salissa lapsetkin pääsevät yhdessä kokemaan asioita ja keskittymään. Kotoa tuttu Kössi Kenguru-DVD saa ihan erilaisen vastaanoton suurelta kankaalta katsottaessa ja muiden kanssa eläytyessä. Lisää tällaista.


keskiviikko 17. lokakuuta 2012

OAJ:n vaalipaneelin saldoa

Keravan lukiolla järjestetyssä OAJ:n vaalipaneelissa ehdokkaat saivat ladella tietämystään kunnan ja maamme koulutusasioista. Aiheina olivat seuraavat:
- sopiva ryhmäkoko => Keravalla on tällä hetkellä maan suurimmat, alakoulussa voisi olla 20.
- miten ryhmiä pienennetään? => Kurkela on rakennettava pian, joskin ehdokkaamme Eero Forstenin väläyttämä paviljonkiehdotus odotusajaksi olisi varteenotettava vaihtoehto.
- tuntikehys ensi vuonna => ei muutu tästä vuodesta.
- päivähoidon haasteet => hoitajille parempaa palkka, ryhmiin vähintään yksi lastentarhanopettaja, jatkokoulutusta, vanhemmille mahdollisuus valita kotihoito / erilaisia hoitomahdollisuuksia
- mikä seuraavista tärkeintä: koulut, Sampolan virastotoalo, uimahalli vai uudisrakentaminen? => tässä kohtaa itse kovin innokkaana uimarina kyllä itse toppuuttaisin hallin kanssa ja lupaan vaikka toistaiseksi terapia-allasta tarvitessani mennä suosiolla naapurikuntaan, sillä koulut ja sosiaalipuoli on saatava kuntoon ensin ja lamaa sopii toppuutella rakentamisella.

Paneelissa äänestettiin niin  kouluruuan mauttomuuden parantamisesta kuin välipala-automaattien karkkipitoisuudesta. Jokseenkin yksimielisesti, kuten kuvasta näkyy.



Paneeli oli hyvin järjestetty ja ajanottaja kumautti tarvittaessa kongiin. Hieman oli ehdokkailla turhaa jeesustelua ja myöntelyä, vaikka todistetusti valtuustossa olisi aiemmin äänestetty toisin. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus on vaalidebattiin äärimmäisen latteaa tarjottavaa. Meidän vihreä valtuutettumme Hanna Rautamies pärjäsi paremmin kuin hyvin ja otti muun muassa ilmaiset lukiokirjat -keskustelussa esiin sähköisten oppimateriaalien tärkeyden, johon muuten taidan palata huomenna.

Äänestysaika alkoi rauhasta

Lapsille rutiineja, arjen askareita ja lähiluontoa. Aloitin viimeisen kampanjarutistuksen perheen kanssa kesämökillä ja metsässä hääräillen. Nautinto on täydellinen.

Iso kiitos vielä istuvan valtuustoryhmämme maanantaisesta aloitteesta päiväkotien ja koulujen lähimetsien suojelemista.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Pahaa oloa ja hyvää teknologiaa

Eilisen surullinen välikohtaus Sompion koululla sai monet taas ajattelemaan oppilaiden pahaa oloa. Keskustelupalstoilla mietitään, onko syy koulussa, kotona vai yksilön henkilökohtaisissa ongelmissa. Syy on kuitenkin siinä kohdin toisarvoinen, kun kohtaaminen opettajan ja oppilaan välillä ei muun muassa Keravalla järjettömän luokkakoon takia edes ole mahdollista. Miten nuori, joka viettää suuren osan päivästään koulussa, voisi kaupunkimme jättiryhmissä edes tulla huomatuksi, kuulluksi tai autetuksi?

Paikallislehdessä OAJ:n paikallispomo peräänkuuluttaa ryhmäkokoja alas jo päiväkodeissa. Oppimisvaikeudet ja oppimista vaikeuttava lukihäiriö voidaan selvittää jo lapsuusaikana. Jos niiden huomaamiseen on aikaa ja tilaa.

Samaan aikaan koulujen tulee vastata tulevaisuuden haasteisiin. Opinahjoihin hankitaan uusia varusteita, mutta opettajien pedagoginen osaaminen ei tahdo pysyä perässä. Hyvinvointi ja teknologinen kehittyminen eivät kuitenkaan saa olla toistensa ääripäitä, vaan tieto- ja viestintäteknologiaa on mahdollista käyttää esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tarjotaanko opettajakunnalle siihen tarpeeksi koulutusta vai seisovatko laitteet varastossa pölyttymässä?

lauantai 13. lokakuuta 2012

Yhteisvoimin tunnelmaan

Olen niin ylpeä Keravan Vihreistä. Saimme taas upean kampanjapäivän aikaan. Kirpparille saapui läjäpäin myytävää, leivonnaisia ja kahvia riitti kaikille halukkaille. Hienoa esitettä jaettiin uutterasti.

Jani Toivolan haastattelu oli huippu. No, ei se tiennyt niitä kyselemiäni skeittitermejä, mutta onneksi keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi keksittiin. Osallistaminen, omien tavoitteiden kartoitus, tukijoukkojen keräys, budjetin laadinta yhdessä, toiminta, avoimuus. Kaikki nuoret, tulkaa mukaan tekemään yhteistä kuntaa.

Ja loppuhuipentumana Janin aloittama hyppynaruhaaste. Siinä hyppivät vuorotellen eri aatteiden ehdokkaat. Yhteistä kivaa yli puoluerajojen.