Lautakuntaan varalla, pliis

Vatsa täynnä päivänsankarin, 5-vuotiaan poikamme, synttäri-illallista kuuntelen paraikaa Vihreiden ”Avoimuus kunnallisessapäätöksenteossa” –luentoa. Ilolla kiitän nykyteknologiaa, joka mahdollistaa tämänkin luennon seuraamisen Bambuserin kautta kotisohvalla. Ihana palvelu kerrassaan.

Avoimuuden aihe on taas varsin polttava, sillä viimeksi eilen aihe puhututti Keravan Vihreiden luottamushenkilöiden FB-sivulla. Olin kovaa vauhtia lähdössä konsernijaoston ensimmäiseen kokoukseen, siis varajäsenen roolissa. Oletin sen kummemmin kysymättä, että ensimmäisessä kokouksessa tehdään systeemit selväksi, ja siten siellä kuuluisi myös varojen olla. Selvisikin, ettei varajäsenillä ole kokoukseen asiaa edes hiljaisena kuuntelijana, jos varsinainen jäsen on paikalla. Olisihan se pitänyt tietää, jos olisi hallinto- ja johtosäännön opiskellut.

Suureen facebook-ääneen päivittelin tuota sulkeutuneisuutta, sillä yhteistyö tuntuisi monin verroin helpommalta, kun varajäsenkin olisi edes kerran nähnyt muita lautakuntalaisia, eikä vain vasta pakon edessä varsinaisen jäsenen ollessa poissa. Riemukseni kuulin, että kaupunkikehitysjaostossa olikin työ vastikään aloitettu Samuli Isolan johdolla yhteistuumin ja annettu alkuun koulutuspaketti koko porukalle varajäseniä myöten.

Tämä on taatusti askel kohti yhteistyökykyisempää kokoustelua, ja sitä toivon tulevienkin lautakuntien toiminnalta ehdottomasti lisää. Toimielin saa itse päättää, ketkä kokoukseen kutsutaan, joten mitään teoreettista estettä laajemmalle kokoustelulle ei ole. Palkkio toki maksetaan vain varsinaiselle osallistujalle ja voisihan kokoustarjoilutkin jättää ylimääräisille antamatta, jos lisäkuluja peljätään.

Mutta kauden alkuun kaikille yhteinen tilaisuus, ehdottomasti. Näin tutustutaan, sitoutetaan ja osallistetaan isompi porukka, sekä saadaan lisää keskustelua myös eri ryhmien välille. Sitä paitsi, jos junassa astuu jonkun varpaille, olisi kiva tietää, oliko kivusta voihkiva ihminen kenties juuri oman lautakunnan puheenjohtaja.

Pesän likausta

Tänään hiihtolenkillä jäin miettimään aiemmin aamulla postaamaani linkkiä Ylen eiliseen uutiseen Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtajan liiketoimista, joissa oli kilpailutettu työterveyshuolto henkilön omiin tiloihin. Mitään rikollista ei uskota tapahtuneen, mutta aihe uutisointiin ja asian tarkasteluun oli olemassa. Aiemmin päivällä en ollut kuitenkaan katsonut vaivan arvoiseksi linkittää uutista samaisen pitkän linjan kokoomuslaisen vuokraamista tiloista, joissa oli myyty seksiä. 

Jokin sai kellot soimaan, ja koska en privaattiprofiilissani puhu juuri politiikkaa, läpäisi kilpailutusuutinen poliitikkosivuni tähän asti henkilökohtaisiin asioihin menemättömyyden seulan. Halusin osittain laittaa tiedon eteenpäin, a) koska olen Keravalta, b) koska jaan ainakin ajoittain uutisen antisankarin, Eero Lehden, kanssa saman valtuuston penkit c) koska kaikkien vähänkin valveutuneiden ihmisten tulee tietää vallanpitäjien toimista. 

Kuitenkin jäin myöhemmin miettimään, onko juuri tämä turhaa loanheittoa. Pienimuotoista tosin, mutta oliko postaus tarpeen? Liittyikö se kyseisen henkilön puolueeseen ja ikuisen kyllästyttävään valta-asemaan kaupungissamme? Ja miksi ihmeessä pienessä kaupungissa ja samassa valtuustossa olevan täysin uuden poliittisen toimijan ja verrattain tuoreen keravalaisen kannattaisi edes nostaa asia esille? Etten nyt vaan potkisi itseäni nilkoille ja hankaloittaisi juuri alkanutta kunnan uusien luottamushenkilöiden välistä yhteistyötä. 

Vastauksen sain pakkasen paukkuessa ladulla. Latteaa kai on sanoa, mutta kyllä vain, ihmisten tulee saada tietää. Päätä ei ollut kukaan pölkyllä vaatimassa, mutta ihan puhtain paperein uutisista ei Lehden tule selvitä, sen verran sohjoa ympärillä on. Epäilemättä postaus sujui herkeämmin, kun kyseessä oli kokoomuslainen pohatta, eikä vihreä lastenystävä. Uskon kuitenkin, että rohkeutta vihreänkin toverin edesottamusten moittimiseen olisi. Sain nimittäin vastikään muun muassa olla julkisesti täysin eri planeetalla kuin se vihreä OAJ-aktiivi, joka kirein sanakääntein halusi vastustaa avointa oppimateriaalia. 

Kriittisyyttä ilman turhaa räksytystä, kyseenalaistamista ilman tahallista väärinymmärrystä, yhteisten asioiden edistämistä ilman härskiä oman edun tavoittelua. Ja omaakin pesää pitää pystyä likaamaan niin läheltä kuin kaukaa, jos politiikassa mielii säilyttää selkärankansa.

Valtuustokausi yy-kaa-koo-nyt

Niin lähtee järjestäytymiskokouksella käyntiin huomenna uuden valtuuston kausi. Vähän ryhmä varajäsenineen on saanut jo koulutusta valtuustotyöhön, kaupungin visioon ja talouteen ja lisää on vielä tulossa.

Ja seuraavaksi perusinfoa, jota joskus aikoinani politiikkaan tutustujalle lupailin:

Aina ennen maanantaina pidettävää valtuuston kokousta eri puolueiden ryhmät kokoontuvat Keravan lukiolle ns. ryhmäkokouksiinsa käymään läpi tulevan kokouksen esityslistaa. Tällä kertaa varsinaisten valtuutettujen lisäksi paikalla oli meitä varavaltuutettuja kolme.

Listalla oli lautakuntapaikkojen läpi nuijimista, sillä niiden jakohan tehtiin jo ikuisuuden kestäneissä neuvotteluissa, kaavoitusasioita, koulujen nimien valintaa (Keravan vai Nikkarin lukio jne), pahvinkierrätyspisteiden lisäämistä jne. Asiat käytiin läpi, mietittiin, halutaanko johonkin esittää puheenvuoroja ja keskusteltiin ryhmän mielipiteistä. Varsin opettavaista.

Valtuustoryhmälle esityslistat liitteineen jaetaan paperisina(!) nippuina postitse muistaakseni väh. 3 päivää ennen kokousta. Tällä kertaa paperia oli muuten noin 60 arkkia. Kuntalainen pääsee katsomaan esityslistaa ja muutama päivä kokouksen jälkeen myös pöytäkirjoja Keravan kaupungin päätöksentekosivuilla. 

Lisäksi päätimme yhdessä lisätä KerVin ja valtuustoryhmän yhteistyötä jo tiedotuksenkin vuoksi. Yhdistys saa tulevaisuudessa muun muassa selkeämmin infoa siitä, mitä ja miten valtuustoryhmässä käsitellään. Tokihan ryhmäkokoukseen ovat kaikki yhdistyksen jäsenet myös tervetulleita.

Siis uudelle valtuustolle onnenpotkut.