Kansalaisaktivismi meets politiikka

Eilistä valtuuston kokousta edelsi ainutlaatuisen hieno kuntalaisaktiivisuuden näyte: keravalaiset pitivät rauhanomaisen mielenosoituksen lasten ja nuorten asioiden puolesta. Sysäyksenä mielenilmaukselle olivat kaupungin mittavat säästötoimet, jotka oli tehty eri lautakunnissa juuri ennen kuin talouden ylijäämä saatiin julki. Äläkkähän siitä nousi – ja aivan syystä.

Taustalla olivat erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan taannoin tekemät lähes miljoonan euron sopeuttamistoimet. Olin itse tammikuussa ensimmäistä kertaa lautakunnan varsinaisena jäsenenä Hanna Rautamiehen jätettyä politiikan, kun jätimme esitetyt sopeuttamisehdotukset pöydälle, sillä korviimme kantautuneet huhupuheet olivat herättäneet toiveen paremmasta ja halusimme tarkemman talousselvityksen. 

Lisätietoa ei kuitenkaan herunut, vaan seuraavassa kokouksessa meitä odottivat samat, karmivat leikkausehdotukset. Suuri osa lautakunnasta piti kiinni tekemästämme budjettisopimuksesta, emmekä pystyneet juuri esittämään korvaavia ehdotuksia, joilla vaaditut säästöt olisi saatu kurottua kasaan. Käytännössä kädet oli sidottu tiedossamme olleeseen taloustilanteeseen, ja säästöt oli siunattava, vaikka suru puserossa. 

Pari päivää kokouksen jälkeen talouden runsas ylijäämä paljastui. Onneksemme kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan tehtyjen sopeutusten suhteen, ja vihreiden käynnistämien neuvotteluiden tuloksena saatiin peruttua muun muassa leikkaukset kuntalisästä, Untolan leikkikoulutoiminnasta, avustajista ja lukion tuntikehyksestä. 

Sopeutusten aikaan herännyt kansalaisliike jatkoi hienosti poliitikkojen ja kaupunginjohdon herättelyä erilaisin yhteydenotoin ja tuli tuomaan huolestunutta viestiään poliitikoille suoraan valtuustosalin kynnykselle. Dialogi banderolleja kantavien pienten ja aikuisten kuntalaisten ja lyhyet puheet valmistelleiden poliitikkojen välillä sujui esimerkillisesti. Saimme kuulla Virve Eskelisen johdolla kuntalaisten huolet ja haaveet paremmasta Keravasta, unelmien kaupungista. Sen jaamme taatusti kaikki. 

Puolueiden edustajat lausuivat omat sanansa ja Eero, vihreiden uusi ryhmäpuheenjohtaja, kiitti kutsusta, mainitsi vihreiden neuvottelualoitteen ja yhdessä kaikkien kanssa neuvotellut korjausliikkee. Hän muisti kuitenkin myös palauttaa mieliimme sen faktan, että rahaa on riitettävä kaikkeen, vauvasta vaariin, ja uimahallista kouluun ja katuihin. Me kaikki Keravan vihreät voimme täysin rinnoin yhtyä Eeron puheeseen ja jakaa tervetuliaisssanat kaikille, jotka haluavat tulla mukaamme parantamaan kaupunkiamme.

Osa kuntalaisista jaksoi vielä tulla valtuustosalin lehtereille kokouksen ajaksi. Ihmetys oli FB-viestien mukaan melkoinen, ennen kuin itse kokous oli päässyt edes alkuun. Selostus sote-uudistuksesta ja metropolialueen kuntajakoselvitys veivät kolmatta tuntia ja pisteenä i:n päällä oli kaupunginjohtajan katsaus autioituvasta kaupungistamme. Varsinaisiin lista-asioihin ei aikaa käytetty enää paljon, mutta kiinnostusta herättivät muun muassa käsittelemättä olevat valtuustoaloitteet, joista yhtenä vanhimmista on Säde Evilän ja 31 muun valtuutetun vuonna 2010 jättämä aloite nuoren oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Nuorisotakuun nimissä olisi tosiaan korkea aika saada aloite eteenpäin.

Kokouksen loppumetreillä kaupunginjohtaja kävi muistamassa myös sitkeitä kuntalaisia, jotka olivat pysyneet hereillä koko pitkän istunnon ja antoi heille vanhat kunnon Keravan karvanopat. Jospa niillä saataisiin houkuteltua aktiivista kansaa  politiikan ja tiukkojen päätösten pariin.